Lukijaprofiiliani värittää neljä asiaa. Ensinnäkin luen kirjastonhoitajan työni ja perhetilanteeni vuoksi koko ajan lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Toiseksi luen opiskelin aikoinani yleistä kirajallisuustiedettä, joten valitsen säännöllisesti lukemiseksi klassikoita. Kolmanneksi luen ruotsiksi. Yritän pitää virkamiesruotsin rippeitä hengisä lukemalla työmatkalla ruotsinkielisiä pokkareita. Kieli pysyy vireessä, kun sille altistuu varje dag. Neljäs kategoria olisi sitten kai kaikki muu: spontaanisti poimittu, jonkun suosittelema, lahjaksi saatu.
Kyllä. Minä olen sellainen ihminen, joka katsoo, mitä ihmiset poimivat käteen kirjakaupassa ja vetää johtopäätöksiä. En tekisi niin ikinä töissä, missä jokainen lukija ja kaikenlainen lukeminen ilahduttaa, mutta vapaa-ajalla olen sietämätön snobi. Raahauduttuani läpi Doris Lessingin Kultaisen muistikirjan, tuon feminsmin klassikon, jossa naiset hössöttävät silti käsittämättömän paljon miesten ja paistien ymprärillä, jotain meni minussa rikki. En pitänyt kirjasta, mutta en ole voinut myöskään sen jälkeen lukea puhtaasti juonivetoisia kirjoja. Pidän tarkkuudesta ja kielen käytön taituruudesta. Kirjassa ei tarvitse niinkään tapahtua asioita. Yksi suosikkikirjoistani on J.A. Bakerin Muuttohaukka, jossa mies kiikaroi haukkoja ja haukat tekevät mitä haukat Englannin maaseudulla tekevät. Saalistavat, lentävät, torkkuvat. Sen sellaista.
Tammikuussa luettuista Paula Hawkinsin Nainen junassa oli se kirja, jonka kaikki asiakkaat halusivat ennen vuodenvaihdetta lukea. Pushkinin Kapteenin tytär on yksi oman kirjahyllyn lukemattomista. Kuvakaappaus on goodreadsista, sieltä löytyy myös lyhyet arvostelevat kuvaukset.
Alkutalven paras:
Iltasadut:
PS: Märta Tikkanen Studio 55-ohjelmassa (käytetty 11.2.2018).
Kirjailija Henrik Tikkanen oli ristiriitainen monilahjakkuus. Ylen elävä arkisto (käytetty 11.2.2018).
Kyllä. Minä olen sellainen ihminen, joka katsoo, mitä ihmiset poimivat käteen kirjakaupassa ja vetää johtopäätöksiä. En tekisi niin ikinä töissä, missä jokainen lukija ja kaikenlainen lukeminen ilahduttaa, mutta vapaa-ajalla olen sietämätön snobi. Raahauduttuani läpi Doris Lessingin Kultaisen muistikirjan, tuon feminsmin klassikon, jossa naiset hössöttävät silti käsittämättömän paljon miesten ja paistien ymprärillä, jotain meni minussa rikki. En pitänyt kirjasta, mutta en ole voinut myöskään sen jälkeen lukea puhtaasti juonivetoisia kirjoja. Pidän tarkkuudesta ja kielen käytön taituruudesta. Kirjassa ei tarvitse niinkään tapahtua asioita. Yksi suosikkikirjoistani on J.A. Bakerin Muuttohaukka, jossa mies kiikaroi haukkoja ja haukat tekevät mitä haukat Englannin maaseudulla tekevät. Saalistavat, lentävät, torkkuvat. Sen sellaista.
Suomennettua Muuttohaukkaa löytyy vielä kirjastoista |
Tammikuussa luettuista Paula Hawkinsin Nainen junassa oli se kirja, jonka kaikki asiakkaat halusivat ennen vuodenvaihdetta lukea. Pushkinin Kapteenin tytär on yksi oman kirjahyllyn lukemattomista. Kuvakaappaus on goodreadsista, sieltä löytyy myös lyhyet arvostelevat kuvaukset.
Alkutalven paras:
- Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina. Runokokoelma naisesta, joka kirjoittaa öisin sohvalla, kirjoituskone polviensa päällä. suuren satiirikko-taiteilja-aviomiehensä ja perheensä puserruksessa, niin kuin niin monet naiset ennen häntä. Varsinainen original Kolkko-sisko, tämä Märta. Nainen, jolla ei ollut omaa huonetta ja hyysättävänä suuri alkoholisti-aviomies, joka tekee uraa ja nyyhkii ja tyrannisoi kaikkia.
Iltasadut:
- J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi
- Markku Kaskela: Puistolan vihreät kunnaat
PS: Märta Tikkanen Studio 55-ohjelmassa (käytetty 11.2.2018).
Kirjailija Henrik Tikkanen oli ristiriitainen monilahjakkuus. Ylen elävä arkisto (käytetty 11.2.2018).
Kommentit
Lähetä kommentti